sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Vaihtui se vuosi täälläkin

 

Ja lumisena vaihtuikin! Alkuviikosta satoi parin vuorokauden sisään yli 30 cm lunta, ja sen jälkeen koko loppiaisviikon on öisin tullut vähintään 2 cm. V-käyrä päihittää jo omikroninkin, kun joka päivä täytyy kolata pihaa ja yrittää talloa pakkaslunta koirille poluiksi, jotta reppanat saisivat edes jotain liikuntaa ja pääsisivät pissalle. Itsekin arvostaisi muunlaista liikuntaa kuin lumenluontia, ja väistämättä sitä katsoo chilin ja paprikan taimia sillä silmällä, että noinkohan niitä saa kasvihuoneeseen päivähoitoon ennen huhtikuun loppua, kun lumi tukkii väylän  ja kasvihuoneen oven edessä on napaan asti lunta. Joulukoristeista osa on jäätynyt niin tukevasti maahan, että ne on siellä varmaan vielä vappunakin.

Huomenna saadaan kolmannet rokotukset, minkä jälkeen täytyy alkaa hoitaa pois rästihommia, jotka jäivät sekä hormonien (koiran, ei minun), munasarjojen poiston (edelleen koiran, ei minun) että koronan ties monennen aallon jalkoihin. Ensiksi hammaslääkäriin ja samalla reissulla äänestämään, kun ehdokas löytyi yllättävän kivuttomasti ja vielä omasta kunnasta kaupungista - ja hammaslääkäri sijaitsee ennakkoäänestyspaikan kanssa samassa talossa. Sitten täytyy kiiruusti kipittää kampaajalle, jotta pääsee näistä kamalista omikronkutreista eroon. Seuraavaksi täytyy hoitaa toisen koiran hampaat ja toisen rokotus, ja nuohoojakin pitäisi kutsua kylään. Ja koska ens kuussa alkaa aikamoinen esikasvatusrähinä, haaveilen että sitä ennen voitaisiin viettää pitkä viikonloppu jollain vuokramökillä. Niin, ja Pohjanmaallakin pitäisi piipahtaa, kun en ole isäukkoa nähnyt sitten kesän 2019...

Mutta tämän päivän voisi vielä viettää omaehtoisessa eristyksessä ja käydä pläräämässä, mistä löytyisi ihania zinnioita ensi kesäksi. Huomasin kauhukseni, että siemenlaatikossa on vain yhtä sorttia, joten puute täytyy paikata. Ihanaa, kun siemenkaupoissakin näkyy jo sama ilmiö kuin lankakaupoissa: isojen rinnalle on tullut pieniä kauppoja, joissa on muutakin tarjontaa kuin iänikuista valtavirtaa, Nelson gardenia ja Impectaa. Ehkä mun täytyy piipahtaa Monosilla.

4 kommenttia:

  1. Kiitos linkkivinkistä! Minulla ei ole zinnioista kuin yhden kesän kokemus, en esikasvattanut niitä ja ehtivät meillä kukkia vain vähän aikaa ennen kuin tuli ensimmäiset halla/pakkasyöt. Ystävälläni ne sen sijaan kukkivat viime kesänä upeasti ja olin jo unohtanut kuinka kauniita ne voivatkaan olla. Pitäisiköhän taas kokeilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pitää! Ne on kauniita ja kestäviä. Kylvän ruukkuun kasvihuoneessa huhtikuun alussa.

      Poista
  2. Tsinniaahan nyt on sitten tännekin saatava! Mulla onkin suunnitelmissa ainakin yksi lavakaulus perustaa kesä-/leikkokukkia varten. Tai ehkä kaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokonainen lavakaulus onkin hyvä idea! Mä kylvän kukat ruukkuihin, ja niitä saa olla koko ajan kastelemassa. Lavakauluksen kanssa pääsis helpommalla. Hmm, mihinkähän sellaisen mahduttaisi...

      Poista