Luigi se osaa vietellä naisen. Kun jamppa alkaa ehdotella kesken työpäivän, että voitais lähteä hiukan aikaisemmin ja piipahtaa hakemassa rouvalle orvokkeja, grillauslihaa ja Tio Pepeä, ei nainen voi kuin huokailla, että jees pliis.
Auton keulan suuntautuessa kohti paikallista Prismaa, iski hienoinen epäluulo mahtaako sieltä saada karjalanpaistia ja keltaisia orvokkeja kummempaa, mutta jo marketin kesäpihan läheisyydessä alkoi mieli muuttua: orvokkien tuoksu oli huumaava - myös kymmenien kimalaisten mielestä.
Vaistomaisesti katse kiinnittyi kuninkaallisen punaisiin orvokkeihin, mutta lopulta tuo väri päätyi ostoskoriin amppeliformaatissa, sillä pottiorvokeissa oli ihanan romanttinen, vanhan roosan, violetin ja oranssin sekoitus, jota oli pakko saada etupihan ruukkuihin. Nyt on etupihalla kolmea eriväristä orvokkia, mutta pääasia että on! Tontti on vielä sen verran lumessa, että mikä tahansa väri on tarpeen.
Myös marketin lihaosasto yllätti tarjoamalla karjalanpaistin sijaan lähihköä hevosta Paijan tilateurastamosta. Sillä välin, kun puutarhavastaava istutti riemunkirjavaa orvokkiasetelmaansa (täytyy muuten epäsuositella koiraperheisiin Kekkilän kasvimaalannoitetta - se tuoksuu niin koiranmuonalta, että koirat ovat valmiita kaivautumaan orvokkiasetelmiin saadakseen sitä suihinsa), chef kärväännytti hevosfileitä grillissä ja tekaisi lisukkeeksi salaatin. Mehevä, maukas ja tarpeeksi ylellinen ateria uuteen grillikauteen. Skål!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti