Flatbreadia ja za'ataria

Myönnetään, viime aikoina on tullut katseltua Välimerta lautasella, ja sen myötä tuli tarve kanavoida sisäistä Yotam Ottolenghiään. Jampan ruuat ovat inspiroivia, joskin jampan aiempi ohjelma keskittyi uskontoon enemmän kuin ruokaan, mikä ärsytti suunnattomasti tällaista, joka saa uskonnoista anafylaktisen shokin. Välimeri lautasella oli onneksi puhdas ruokaohjelma, joten jopa Israel-jakson pystyi katsomaan irvistelemättä.

Ostoslistalle päätyivät za'atar, freekeh ja granaattiomenasiirappi. Ei ihan perusmarkettikamaa, joten jouduimme miettimään, mihin kauppaan kannattaa suunnistaa. Aamulehti tuli apuun ja teki jutun Tampereen etnisistä ruokakaupoista, ja niinpä Avensiksen nokka suuntautui lauantaiaamuna kohti Alanyaa.

Valikoima oli huikea. En tiennytkään, että pelkästään bulguria voi olla ziljoona erilaista. Termistö oli hiukan erilaista, mutta ystävällinen myyjä tuli avuksi, ja freekeh löytyi myymälästä nimellä firik.

Koska löysimme kaiken haluamamme, muutimme päivällissuunitelman lennosta. Luomukaritsan niskakiekot kyllä haudutettiin ratatouillen kanssa uunissa, mutta polentan ja kastikkeen sijaan ne kietaistiinkin flatbreadin suojiin sitruunalla ja za'atarilla maustetun voin ja granaattiomenasiirapin kera. Kerrassaan erinomaista.