maanantai 9. maaliskuuta 2015

Toinen lomapäivä: pottuja, rakuunaa, narsisseja

Juuri sopivasti lomatunnelmaa virittämään saapui Kauppilan paketti. Kantapään kautta opin, että siemenpotut pitää ottaa saman tien verkkopussista pois, sillä itusilmut takertuvat kasvaessaan verkkoon ja napsahtavat irti, kun yrität saada pottua pois pussista. Nyt Princess, Jester ja Puritan odottavat verkosta vapaina ja ituisina vappua autotallin hämärässä.

Paketissa oli myös 3 ranskalaisen rakuunan alkua. En ollut aiemmin tiennytkään, että ranskalainen ei lisäänny siemenestä, toisin kuin venäläinen, ja sen takia ranskalaista on hankala saada. Jännä kokeilla, millainen makuero noilla kahdella on. Ranskalaista on kehuttu paremmaksi ja hienostuneemmaksi, mutta saas nähdä onko lopputulos sama kuin persiljalla: kaikki ylistävät lehtipersiljan paremmuutta, mutta omassa suussani lehtipersilja maistuu ruoholle, eikä persiljalle, kuten kähärä sukulaisensa.

Ja koska lomaviikolla paistaa aurinko ja on melkein bikinikeli, alkoi tehdä mieli laittaa narsisseja terassille. Naapurin täti haki omansa Siwasta, mutta Luigi pisti paremmaksi ja hankki vaimolle ihka aitoja Bauhaus-narsisseja.

Kolmas lomapäivä vietettiin kaupungilla, kun auton huolto sattui kätevästi samaan saumaan. Tarkoitus oli shoppailla ja käydä gastropub (miten tuo termi kuulostaakin närästykseltä) Tuulensuussa, mutta a) kaupat olivat täynnä mustia, harmaita ja tummansinisiä vaatteita, joten henkilö ei voinut ostaa mitään (missä kaikki kevätvärit???) ja b) Tuulensuu keksikin poikkeuksellisesti avautua vasta klo 15, joten mentiin lounaalle Nanda Deviin, huikean hyvään intialaiseen ravintolaan, jonka voittanutta ei ex-kollegan mukaan löydy edes Lontoosta. Lounas oli todella monipuolinen ja hyvä, enkä ole vastaavanlaista kuhinaa nähnyt missään ravintolassa. Porukkaa lappasi sisään jatkuvalla syötöllä ja kuin ihmeen kaupalla kaikille löytyi pöytä. Vaikka älysin ottaa kohtuullisen annoksen, olen 5 tuntia myöhemminkin edelleen täynnä.

Neljäs lomapäivä meneekin sitten kampaajalla (ei, en ota kuvaa) ja etsimässä kohtapuoliin kesätukat saaville koirille fleecetakkeja pakkasaamuja varten.

2 kommenttia:

  1. Oi kun olen kateellinen tuosta intialaisesta lounaastanne! Täälläpäin ei ole yhtään vastaavaa, Helsingissäkin niiden taso tippui vuosi vuodelta.

    VastaaPoista
  2. Harvoin tulee etnopaikoissa käytyä, kun ulkonasyöminen suuntautuu meillä aina fine diningiin, mutta oli kiva, kun tuonne vahingossa päädyttiin. Monipuolinen lounas, eikä hintakaan ollut paha, 9,50 € muistaakseni.

    VastaaPoista