Sateisen ja kylmän kesän kurpitsasato (kuvituskuva) |
Koska olen jo masteroinut kuivakakut, päätin opetella keksien teon (eläkkeellä opettelen tekemään panettonea). Keksit ovat aina olleet hankalia, pääasiassa sen vuoksi, etten tiedä millaista voin pitäisi olla ja kuinka kiihkeästi voi ja sokeri vatkataan yhteen. Leivonnassa tuntuu voin koostumuksella olevan suurin vaikutus lopputulokseen: tarviiko voi sulattaa, pehmittää vai laittaa taikinaan jääkaappikylmänä. Osassa keksireseptejä voi on sulaa, osassa taas pehmeää, mutta en tiedä miten se vaikuttaa esim. keksien mureuteen tai sitkeyteen. No, opitaan, opitaan.
Koska pikkusisko tarhaa mehiläisiä, on meillä kaapissa aina erinomaisen hyvää hunajaa. Siitäpä sitten laskin yhteen hunaja + keksit ja aloin googlettaa. Tässä vaiheessa täytyy siunailla, miten huonoja amerikkalaiset ruuanlaittoblogit on. Ensin tulee kuva tarvikkeista, sitten ohjeet mitä tehdään ja jossain tuhannennen mainoksen jälkeen grammamäärät. Aivan älytöntä. En jaksanut yhtäkään ohjetta scrollata loppuun.
Onneksi kotimaasta löytyi järkevä hunajakeksien ohje, joten ei kun soveltamaan.
100 g mikrossa pehmitettyä voita
0,75 dl sokeria
3 rkl hunajaa
- Sotkuta keskenään
2 dl vehnäjauhoa
½ tl soodaa
½ tl jauhettua inkivääriä
1 tl vaniljasokeria
- Sotkuta keskenään
- Sotke kuivat aineet voi-sokeriseokseen.
Tässä vaiheessa parissakin ohjeessa neuvottiin muotoilemaan taikinasta 4 suorakaidetta ja paistamaan sellaisenaan ja lämpimänä leikkaamaan paloiksi. Tein näin, mutta suorakaiteet levähtivät isoksi mössöksi, jota täytyi paistaa pitkään. Seuraavalla kerralla muotoilen taikinasta ihan yksittäisiä keksejä.
- Paista 175 C/15 min.
Hunaja säilytti näissä ihanasti makunsa, eikä lopputulos ollut mitenkään älyttömän makea.
Google antoi myös kertoa, että keksit voi pakastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti