Kun nyt viimein on hiukan tokeentunut kaikesta vihreydestä, on silmät osuneet niihin ei-niin-vihreisiin. Hurmehappomarjat näyttävät tehneen lehtiä vain alaoksille, ja mun rakas euroopansorvarinpensas on muuten lehdetön; ainoastaan joku pikkiriikkinen juurivesa tököttää vihreänä. Anopin aikoinaan tuoma lehtikuusi myös vihertää vain alaosastaan, mutta sen osalta syy on selvä, sillä puun juurella näkyy useimmiten mustan havannankoiran peppu heilumassa ja pää syvällä vesimyyrän kolossa :-/
Yhden oksan kukinnasta huolimatta kirsikat on edelleen melko lehdettömiä; samoin vanhan luumupuun paksu oksa. Myös viimevuotinen Sävstaholm-omppu on lehdetön, mutta silmut näyttävät kuitenkin olevan elossa ja hiukan ehkä melkein vihertävän.
Menin jo heilumaan saksien kanssa hurmehappomarjoihin ja parin nipsaisun jälkeen huomasin, että ne lehdettömät oksat on kyllä elossa. Lehtien tulo vain näyttää viipyvän. Liekö syynä viime vuoden vedenpaisumus, jäätävän kylmä maaliskuu, tai tuo hervoton routa, joka rusketti tuijien alaoksat ja edelleen aiheuttaa saven tursuamista ja asfaltin pomppuamista teillä? Ärsyttävää katsella ruskeita oksia ja yrittää jaksaa odottaa tuleeko niihin lehtiä. Koristeomenapuun laitoin jo nurin, ja se oli kyllä todistettavasti kuollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti