Koko on siis se
tärkein kriteeri. Toinen on kattoluukun automaattiavaaja, jottei tarvi
yöpuvussa kirmata luukkua sulkemaan tai valvoa öitä hallan pelossa. Kolmas on
lattia. Yhden alkukesän jouduin pitämään
kasvaria nurmikolla, kun perustuksia parannettiin, ja heti tuli kasveihin
kamalasti tuholaisia. Kannattaa siis panostaa hiekkapohjaan tai jopa
laattoihin, jos on varoissaan.
Kasvarissa on
myös syytä olla eri tasoja, jotta a) mahtuu enemmän kasveja ja b) voi
esikasvattaa. Esikasvatuksen opettelu on kasvihuoneen omistajalle
avainasemassa, sillä kasvihuoneen valossa ja lämmössä saa taimista tanakoita ja
terhakoita, ja esikasvatteilla pystyy paikkaamaan kasvimaalle sadonkorjuun jäljiltä
jääneitä tyhjiöitä. Itse esikasvatan kurkut, kurpitsat ja kaalit
kasvihuoneessa, ja viime kesänä opin, että kasvarissa on hyvä olla koko ajan
kyssäkaalin taimia tulossa, sillä kyssä kasvaa nopeasti ja siitä ehtii kesän
aikana saada mukavasti satoa, kun on jatkuvasti kyssä valmiina sukeltamaan
kasvimaan tyhjiin kohtiin.
Kasvihuoneen
materiaali on varmaankin vain tykkäyskysymys. Itse suosin kennolevyä, sillä
lasiin verrattuna se kestää paremmin (joko meikäläisen kömpelyys tai
viimeistään routa saisi lasit hajalle), pitää lämpöä paremmin (erittäin tärkeää
alku- ja loppukesästä), ja himmentää auringon pahinta porotusta.
Jostain luin, että kennolevy myös päästää paremmin läpi kasveille suotuisia
säteitä verrattuna lasiin. No, ainakin naapurin tädin lasikasvarissa on rehevät
ja rotevat tomaatit joka vuosi. Mutta niin on minunkin!
Jonkinlainen lämmityssysteemi on toki suotava, jotta
saa mahdollisimman ajoissa taimet kasvarin suojaan ja pois kodinhoitohuoneesta
pyykinpesun tieltä. Kevätöinä laitan surutta sähkölämmittimen kasvariin
hurisemaan (Elenia kiittää); loppukesästä torjun hallaa polttamalla kasvarissa
kynttilöitä. Hannele ylistää kasvihuoneen kastelujärjestelmää. Itse olen
toistaiseksi hoitanut moisen omin käsin, kun en tiedä onko ämpäriviljelylle
(kts. Ä) sopivaa kastelujärjestelmää. Kasvit, eritoten tomaatit, kyllä
kiittäisivät tasaista ja riittävää kastelua.
Tippukastelujärjestelmä toimii kyllä ämpäriviljelyssäkin, sen kun vaan törkkää tötteröt ämpäreihin, yhden jokaiseen sankkoon. Tippukastelija on oiva peli, mutta tietysti aina välillä tarkistelen käsin, onko kosteus sopiva.
VastaaPoistaVau, täytyypä googlettaa aiheesta. Tosin nyt ois ensin haaveena se isompi kasvari...
PoistaKasvihuoneesta muuten vielä. Meillä on 7 neliön kasvari, joka on nafti mutta sillä mennään. Tykkään lasikasvihuoneen ulkonäöstä (jos joku pesis lasit), mutta tällä tietämyksellä ottaisin kyllä kennokaton. Sähkölämmitintä (joku raksapuhallin) mekin käytämme keväällä ja syksyllä joko puhallinta ja/tai kynttilöitä. Puhaltimeen yhdistetään termostaatti, ettei se huuda turhaan koko yötä vaan vain tarvittaessa. Syksyllä puhallin on liian kosteudenkin häätämisessä hyvä laite.
VastaaPoistaPuhallin onkin hyvä idea, kun tosiaan syksyllä tuo kosteus on niin hankala hallittava.
Poista