Puutarhurin aakkoset: P

Kaiken tämän alla on kukkapenkki...

Puiden ja pensaiden leikkaus. Kun et kumminkaan uskonut ohjeita siitä, kuinka suuri kasvuvara pitää pensaiden ympärille jättää, joudut niitä leikkaamaan just silloin, kun ne viimeinkin ovat kasvaneet isoiksi ja näyttäviksi, koska muuten ne vievät elintilaa muilta, lakoavat kukkapenkin päälle tai tökkäävät sinua silmään. Jos haaveilet pensasaidasta, on leikkaamiseen suhtauduttava vakavasti, sillä muuten saat aidan, joka on ylhäältä pensas ja alhaalta kalju kokoelma oksia.

Itse olen alihankkinut leikkauksen lähinnä myyriltä ja jäniksiltä, koska on niin sydäntäsärkevää saksia oksia kasveista, jotka alkavat viimein näyttää ihan oikeilta pensailta. Näin 10 vuoden jälkeen piha alkaa olla jo aikamoinen viidakko, joten saksia on pakko silloin tällöin käyttää, mutta edelleen välttelen sitä. Ruusuja leikkaan surutta alas, koska ne virkistyvät siitä ja palkitsevat hurmaavalla kukinnalla, paitsi neilikkaruusu, joka otti nokkiinsa ja lähti levittäytymään kasvimaille sen sijaan, että olisi muhkeuttanut pensastaan.

Mustaviinimarjat ja karviaiset leikkasin viime syksynä ekan kerran ja olin kovin ylpeä siististä ja ilmavasta lopputuloksesta. Paitsi että tänä keväänä kyseiset pensaat riehaantuivat aivan täysin ja ovat muodostaneet entistäkin tiheämmän viidakon. Great.

Kevään 2013 pahassa roudassa kyykähtäneiden pensaiden kuolleita oksia olen napsinut pois nyt pari kevättä, ja edelleen niistä kuolee lisää oksia. Luulin, että kuolleita oksia voi noin vain leikellä, mutta enpä ole asiasta enää niin varma.

Puita en ole ikänäni leikannut. Ainoastaan juurivesoja olen poistanut, mutta muuten saavat omenat, kirsikat ja luumut kukoistaa sellaisenaan. Luotan siihen, että luonto osaa kasvattaa puut paremmin kuin minä.