Paahdettu kuha ja tyrnivinegretti

Tyrni on tönöttänyt meidän pihassa jo vuosikausia. Ihan vain kauniin ulkonäkönsä takia se alunperin ostettiin, toki hommattiin sille saman tien poikaystävä viereen, vaikkei mitään ideaa marjojen hyötykäytöstä ollutkaan. Muutama vuosi meni, ennen kuin marjoja alkoi näkyä, ja tulihan niitä joskus talteen poimittuakin, tosin suurin osa meni loppusyksystä harakoiden nokkiin.

Vasta viime vuonna havahduttiin siihen, että tyrnihän on kaikesta kirpeydestään, naksahtavista siemenistään ja vistosta poimittavuudestaan huolimatta monipuolinen kaveri, ja etenkin leivonnassa tuo mukavan hedelmäisen maun mukanaan.

Tyrni ja porkkana odottavat vielä parittamista (sopivat varmasti yhteen loistavasti), samoin kuin chefin visioima tyrni-rosmariini ceviche, mutta takaraivosta pingahtanut idea tyrnivinegretistä tuli kokeiltua ja hyväksi havaittua.

Chef otti noin desin tyrnimarjoja ja puristi niistä mehun siivilää apuna käyttäen. Mehuun lisättiin suolaa, sokeria ja oliiviöljyä, ja lopputulosta monitoroitiin ihmiskokein. Kun tyrnin hapokkuus viimein taittui suuhun sopivaksi (kuulemma siihen tarvittiin yllättävän paljon sokeria), vinegretti sai seurakseen ruohosipulisilppua ja päätyi aateloittamaan paahdetun kuhan.

Sen verran hyvää oli, etteivät kädet tule ens vuonnakaan saamaan armoa, vaan tyrnin poimiminen jatkuu.