perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kauas on tultu Timosta

Aamulehdessä oli juttua Timo-perunasta, joka täytti kunniakkaat 40 vuotta. Lajike kehitettiin aikoinaan mahdollisimman aikaiseksi, ja maku jäi siinä rytäkässä jalkoihin. Mauton ja vetinenhän siitä tuli. Nyt on kuulemma markkinoille tulossa Jussi, joka on myös aikainen, mutta maullinen. Loistavaa!

Itsekin puutarhan alkuaikoina kokeilin Timoa ja Siikliä ja totesin vuosikymmeniä kestäneen perunainhoni oikeutetuksi. Eihän nuo miltään maistu. Puutarhalehdet hehkuttivat eri perunalajikkeita, ja kun niitä vihdoin alkoi Suomestakin saada, innostuin kokeilemaan, ja tähän mennessä lajikkeita on varmaan testattu toistakymmentä.

Ykkösenä on edelleen Mayan twilight. Vaikka se on tekstuuriltaan outo (= räjähtää keitettäessä atomeiksi), ei sen makua voita mikään. Kakkospaikkaa toistaiseksi pitää Parsaperuna, joskin tämän vuoden uutuudelle Pink fir applelle on kovat odotukset - britit ovat sen verran kauan sitä ylistäneet. Eilen kävin jo toiveikkaasti sitä kokeilemassa, kun se alkaa ihan kohta kukkia, mutta yhtään perunaa ei sormiin osunut. Onkin kuulemma myöhäinen lajike.

Tämän vuoden perunasadosta ollaan jo muutamaan otteeseen nautittu. Annabelle on maukas ja tuotti satoa yllättävän aikaisin. Jester on mauton ja kuivahko, mutta tuntuu tekevän ison sadon. Tämän lajikkeen vois suorilla esikeittää ja pakastaa ja käyttää talvella padoissa ja muuseissa. Early puritan on kelmeänvalkoisesta väristään huolimatta suht. maukas ja on kasvattanut jo kookkaita perunoita. Kaikissa näissä on mukavan kiinteä tekstuuri, joten sopivat erinomaisesti salaatteihin. Meillä syödäänkin nyt erinäisiä peruna-parsakaali- ja peruna-kesäkurpitsacomboja.

Peruna on pitkään ollut karppaajien hampaissa (hee, hee), mutta veikkaan, että siitä on tulossa trendivihannes, uusien lajikkeiden myötä. Keväällä jopa maatalouskaupoissa oli hurjasti eri lajikkeita tarjolla. Pitäisi vain saada tarkemmat kuvaukset käyttötarkoituksesta ja mausta, niin uskaltautuisi kokeilemaan Challengeria ja Musicaa ja mitä näitä nyt on.

8 kommenttia:

  1. Minulla on talon ympärillä Honkkarin kestokasseissa Timoa. Olen pari kassia möyhinyt ja juuri sopivasti omalle porukalle aterialle pottuja saanut. Totta kirjoitat - maku ei nyt ole juuri mitään, mutta ei kerrota sitä meidän porukalle. Hehkutan täysillä ensikertalaisena kassiviljelyn onnistumista ja otetaan ilo irti siitä, että JOTAIN sieltä sentään tulee :)
    Palaan tänne ensi keväänä katselemaan muistiinpanojasi, silloin meidänkin kasseihin sujahtaa joku muu kuin Timppa.
    Oikein antoisaa satokautta!
    Terv. TiV
    p.s. ne kurkut ja tomaatit ovat edelleenkin vaiheessa - ja saattaa kyllä syyspakkaset tulla ennen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin hehkutin, kun sain ämpäristä puoli kulhollista Jesteriä. Siinäkään ei ole kummoinen maku, mutta sato on aina juhlan aihe :-)

      Toivottavasti satokausi tästä paranee!

      Poista
  2. Timosta allekirjoitan ylläkirjoitetun, mutta siiklistä tykkään, oman maan siiklistä. Ehkä maaperällä on osuutensä perunankin makuun, jollekin toimii meidän maan kaltainen multamaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi puoliskokin hehkuttaa Siikliä, mutta ei se tuossa meidän savimaassa makua itseensä saanut. Multamaassa varmasti on kaikki parempaa; on tää savi niin hankala kasvualusta.

      Poista
  3. Minulla on aina vähän Timoa kasvamassa, ihan siitä syystä että saan sitä aina palstanaapurilta. Ehkä ensi vuonna en enää laita sitä maahan, Mutta täytyy todeta, ettei Timo TÄNÄ vuonna ole kovinkaan pahaa, tämä kylmä kesä on tehnyt tehtävänsä, ja jopa Timo on ihan syötävää. Minä tykkään Ariellesta, siinä on minusta hyvä maku, ja ennen kaikkea todella hyvä rakenne keittoperunaksi. Siikliäkin on tulossa tänä vuonna, sitäkin sain palstanaapurilta. Ja pikkupussi tuota Pink fir Applea, satuin juuri lukemaan postaksesi ennen kuin menin Annalan taimitorille, ja sieltähän minä sitä löysin. Laitoin sen vähän myöhemmin maahan, en edes haaveile sen nostamisesta vielä. Niin, ja Blue Kongoa kasvatan aina vähän, vaikka se ei kummoisen makuinen olekaan, ja ulkonäkökin vähän jakaa mielipiteitä, mutta jotain kivaa siitä aina keksii, vähintään voi leikkiä pH:n vaikutuksella perunan väriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, täytyypä ens vuonna metsästää jostain Ariellea.

      Poista
    2. Niin siis se on sellainen tavallisen hyvä peruna. En lupaa että se kelpaa perunanirsohkolle asiantuntijalle ;)

      Poista
  4. Meillä on Challengeria kasvamassa kun sitä jaettiin ilmaiseksi Agrimarketissa. Kun vain muistaisin mihin kohtaan sitä perunamaalle laitoin...

    VastaaPoista