perjantai 8. kesäkuuta 2012

Kirpat kumoon, osa II

Mä olen niin ylpeä näistä esikasvatteistani. Ja samalla potkin itseäni nilkkaan siitä, kun en ole aikaisemmin tajunnut, että kaalit pitää kirppaisella tontilla esikasvattaa! Vähänkö pieni vaiva tökätä siemen purkkiin ja purkki kasvariin, etenkin kun kaalintaimet eivät mahdottomia vaadi kasvuolosuhteiltaan. Kestävät kylmää ja näköjään kuivaa myös (tosin sitten varsinaista ruokaosaansa kasvattaessaan kaipaavat vettä kovastikin), ja kasvavat nopeasti isoiksi. Jospa tänä kesänä pääsisi maistamaan, miltä poimintatuore kukkakaali maistuu.

Kuvan kyssät, kerät ja kukat istutin kasvimaalle vasta eilen, kun olen pitänyt varataimia kasvarissa järkyttävän kylmien öiden takia. Heti tietysti lämpötila laski lähelle hallalukemia, mutta taimet eivät siitä hätkähtäneet. Puutarhuri kyllä on saada sydärin joka aamu, kun käy tsekkaamassa kuinka alhaalla lämpötila on yöllä käynyt. Mutta kyllä mä viimeistään viikonloppuna laitan kesäkukkia ja istutan maissintaimet. Kurpitsoja tosin en uskalla vielä ulos laittaa, ennen kuin tuo jäätävän kylmä pohjavire säästä häipyy.

3 kommenttia:

  1. Mukava seurata näitä kaaliasioita! Jotenkin tuntuu, että lähtökohtaisesti kaali = ötökät. Pakko uskaltautua ensi vuonna esikasvattamaan kasvarin kautta.

    VastaaPoista
  2. Voi sitä toukkien kirjoa, mikä kaalista löytyy! Lehtikaalta en viitsi kasvattaa, kun se on silkkaa toukkaa. Mutta parsakaali ja taviskaali on olleet ihan OK, joskin lautaselta on saanut kerran jos toisenkin nyppiä keitettyjä/paistettuja/joskus jopa pakastettuja toukkia :-D Kyllähän ne verkolla sais suojattua, mutta pitäis olla joku kätevä kehikko, mihin verkko pingottaa.

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista