Vuoden viimeiset kaalit tuli poimittua eilen. Lukijalahjaksi saatu keräkaalilajike Golden acre osoittautui sen verran höttöiseksi, ettei se kovin hyvin Suomen syksyä kestänyt, ja etanat olivat sen uumenissa bilettäneet oikein kunnolla. Sadonkorjuu menikin melkoiseksi nykertämiseksi, kun täytyi valikoida vain puhtaimmat palaset chefin kaalilasagneen. Viimeinen kukkakaali sen sijaan kasvoi koko syyskuun hurjasti ja säilyi todella hyvänä ja toukattomana.
Tähänastiset kaaliopit:
- Yleistä: Kaalit kannattaa esikasvattaa keväällä ja laittaa vielä toinen satsi esikasvamaan kesäkuussa, jotta saa syksylläkin kaalta pöytään.
- Kukkakaali: Vaatii paljon kosteutta, koska muuten kellastuu ja menettää makua. Maku on hyvä, mutta kukkakaali kasvaa hitaasti ja vaatii todella paljon tilaa kasvimaalla. Toukaton ja kestää kylmää. Ei kovin satoisa.
- Kyssäkaali: Mahtuu pieneen tilaan ja tekee satoa nopeasti. Voisi kokeilla esikasvattamista vielä kesäkuun lopussa tai jopa heinäkuun alussa. Maukas, makea ja helppo.
- Savoijinkaali: Kestää hyvin kylmää, eikä ole kirppojen suosiossa. Kestävin syyskaali. Ja nätti :-)
- Taviskaali: Tuskin kasvatan toiste. Tai sitten napsin sen jo tennispallon kokoisena pöytään. Ei tykkää kylmästä, ja on kaikkien maailman otusten suosikki.
- Varhaiskaali: Ikinä en ole kokeillut, mutta mieli tekisi. Durham early on kuulemma maukkain lajike. Jospa ens keväänä? Varhais-etuliite voi tosin olla liioittelua Suomessa.
- Lehtikaali: Nätti ja helppo kasvattaa, mutta järkyttävän toukkainen.
- Palmukaali: Näyttävä ja toukaton. Maku hiukan liian mieto.
- Romanesco: Säilyttää kauniin värinsä ainoastaan, jos ei siihen osu hitunenkaan aurinkoa (oiva syyslajike, siis). Maku OK, muttei niin hyvä, että romanescoa viitsisi muuten kuin kuriositeettina kasvattaa.
- Ruusukaali: Kovin altis toukille, ja sen vuoksi hankala ruuanlaitossa. Näyttävän näköinen, mutta helpompi ostaa kaupasta.
- Parsakaali: Rakkaus <3. Raikas, pähkinäinen maku, ja helppo kasvattaa. Yksikin taimi tuottaa paljon satoa, kun se kasvattaa lisää ruusukkeita sitä mukaa, kun entisiä kiikutetaan keittiöön. Ainoa miinus on toukat, joita on mahdoton löytää kukinnon seasta, vaikka kuinka tsekkaisi suurennuslasin kanssa. Onneksi toukat tippuvat höyrytyskattilan pohjalle...
Olisiko kovinkaan myyvä otsikko ruokalehden kannessa "Lihaisaa ruokaa kaaleista" :D
VastaaPoistaVaikuttavan määrän olet erilaisia kaaleja kasvattanut!
Kurttukaalista tuli ihanat kääryleet.
Kieltämättä piti tarkkaan taivuttaa sana "kaali", ettei tule väärinkäsityksiä :-D
VastaaPoista