Kevätretki Riksuun

Sateisena ja tuulisena päivänä on hyvin aikaa suunnata auton nokka kohti lähintä Pirilää (joka tosin ei kauhean lähellä ole). Tuusulan Pirilästä monta kertaa huumantuneena (ja siis Pirilästä saa kukkia, ei piriä. Tai ei ainakaan mulle ole siellä koskaan tarjottu), päätin kokeilla Riihimäen vastaavaa, koska pihalle piti saada kesäkukkia ja uusi omenapuu, enkä jaksanut autossa istua Tuusulaan saakka. Tosin ois pitänyt jaksaa, sillä se taitaa olla ainoa Suomen kolkka, josta saa suklaaminttua, joka ihan oikeasti tuoksuu After Eightille. Todella hämmentävä yrtti.

Pieneksihän se Riksun Pirilä osoittautui, eikä sielläkään ollut Jaspi-omenapuuta, jonka ehdottomasti pihalle haluan, mutta valikoima oli muutoin ihan OK, ja palvelu leppoisaa ja ystävällistä - kymmenistä äitienpäiväkukkia hamstraavista isistä huolimatta.

Taimipihan tsekkasin pikaisesti, kun ei listalla ollut muuta kuin omenapuu ja kartanonpioni. Pionia ei löytynyt, mutta auton takakonttiin päätyi kesäomena Sävstaholm. Kesäkukkapuolella viihdyin pitempään, vaikka valikoima ei kauheasti päätä huimannut. Löysin tuota kaunista, kirjavalehtistä pelargonia, jolla oli söpö nimikin: A happy thought. Ekaa kertaa muuten näin pelargoneihin merkatun myös lajikkeen!

Kotona Luigi päätti, että tämä omppupuu pysyy hengissä, ja kaivoi kivikovaan savimaahan ison istutuskuopan ja laittoi sen pohjalle hiekkaa. Kompostin kärräämisen jätti vaimon harteille. Toivottavasti Sävstaholm ei herätä suurempia intohimoja rusakoissa tai myyrissä.

Ja heti seuraavalla viikolla Honkkari mainosti Jaspia 19,90 €...