Kunnes siihen tulee himo. Varovaisesti sitä ensin onnistui anopin kehäkukansiementen kanssa ja siitä repertuaari kasvoi krasseihin ja sitten jo samettikukkiin ja tuoksuherneisiin. Kasvihuoneen esikasvatuspottien määrä lisääntyi räjähdysmäisesti, kun sekaan tunki myös kesäkukkapotit, ja siemenluetteloiden plärääminen on ruvennut kestämään ikuisuuden.
Kitchen gardenin sivulla vilahti zinnia, tai siis tsinnia (vrt. pitsa), ja kun siemenkauppa.comissa oli hurmaavan värisiä yksilöitä (Purple prince ja Sunbow purple), tuli niitä hankittua pari pussia. Jännittävää odotella, tuleeko niihin kukkia. Tänä keväänä kokeilin myös orvokin kasvattamista ja heti kun näin, miten pienet siemenet sillä on, arvasin että esikasvatteet päätyvät kompostiin. Suurin aikaansaamani lehti oli about peukalonkynnen kokoinen.
Muutenkin kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä omakasvatteiden kanssa instant-kesä ei onnistu, vaan saat viikkoja ja kuukausia tujotella pelkkää vihreää vartta ja lehtiä. Mutta onhan ne omakasvattamia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti