Kasvihuoneen syyskuu

Chilit alkaa viimeinkin punertaa, ja pitäisi keksiä keittiöön jonkinlainen naruviritelmä, jonka varassa ne saisivat pikkuhiljaa kuivua rapsakoiksi talvea varten. Paprikoita on täytetty, wokattu, grillattu ja syöty sellaisenaan. Ens vuonna taidan kallistua punaisen paprikan puolelle, sillä tuo oranssi Gourmet menettää kypsennettynä makeuttaan, ja tänä vuonna sato on ollut sen verran runsas, ettei kaikkea ole millään ehtinyt raakana syödä. 

Kollega jo luovutti vihreiden tomaattiensa kanssa, mutta minä olen yleensä sinnitellyt reilusti lokakuun puolelle, ennen kuin olen kasannut loput tomaatit joko kompostiin tai ikkunalaudalle punertumaan (makuahan niihin ei enää tule sisätiloissa). Toistaiseksi vielä pärjäävät hyvin kasvihuoneessa, ja pari kertaa viikossa tulee keitettyä tomaattikastiketta (jota ei enää pakastimiin mahdu, auts!). Tänä vuonna on kilomäärällisesti tullut tomaateista ennätyssato. Olisikin pitänyt olla sen verran insinööri (iu!) uteliaisuuttaan, että olisi punninnut kaikki keittiöön kuskatut tomaatit ja merkinnyt määrät ylös.

Kasvarissa olevista yrteistä enää timjami ja rosmariini sinnittelevät; muut ovat jo päätyneet pestoon tai kompostiin. Kurkku tehnee vielä kaksi hedelmää, ennen kuin antautuu syksyn homeille.

Kylmät yöt ovat houkutelleet kirvat kasvihuoneeseen, mutta eivät siellä enää enempiä tuhoja saa aikaan. Mitä nyt pissaavat vihanneksille ja niiden lehdille, mutta sen saa pesemällä pois. Itse kirvat pestään sitten pois lokakuun lopulla.