Iirikset ovat lempparikukkiani, ja niinpä niitä on tullut istutettua pitkin tonttia. Kaikkia en ole saanut kukkimaan, mutta vanhat uskolliset siniset ja keltaiset iirikset ilahduttavat hienoilla kukillaan vuodesta toiseen - jopa silloinkin, kun vesimyyrät ovat narskuttaneet juuret lähes olemattomiin.
Kuvassa oleva partaveikko on ainakin 3 vuotta kasvanut etupihan kukkapenkissä kukkimatta kertaakaan, enkä enää muista mistä sen olen saanut tai mikä sen lajike on. Joku anopin tuoma tai sitten Kauppilasta tai Korpikankaalta hankittu. Mutta melkein lensin hanurilleni, kun se yhtäkkiä viime viikolla aukaisi ensimmäisen kukkansa. Jättimäisen iso, hyvinkypsyneen punaviinin värinen kukka loisti pihan toiseen päähän saakka. Huikea esitys!
Harmi, että niin monen lajitoverin kukinta on vielä näkemättä. Pläräsin nimittäin dementikkokansiotani ja huomasin, että olen istuttanut pihaan aika hemmetin makeita iiriksiä. Täytyy syksyllä kaivaa niiden juurimukulat esille, jotta aurinko saa kukat popsahtelemaan esille ens kesänä.
Voi hitsi kun hieno! Vuosikertakukka!
VastaaPoista